En näköjään osaa kirjoittaa muusta kuin rakkaudesta aina tähän aikaan vuodesta. Meillä oli siis mieheni kanssa eräs retkeämme rytmittävä vuosipäivä: siitä on kulunut 12 vuotta, kun tapasimme. Mutta vuosipäivä ei ole ainoa syy tälle tämänkertaiselle tekstille. Olen viettänyt viime viikot yliopistolla intensiivikursseilla, ja olen saanut kunnian istua kahden upean ja erilaisen tutkijan luennoilla, Sarah Williamsin […]
Sitä meistä suurin osa toivoo. Että joku rakastaisi ehjäksi, vastaisi kaipuuseeni tulla nähdyksi, kuulluksi ja kosketetuksi. Että joku tietäisi ja tuntisi minut. Ja rakkaudella on voima parantaa, tiedän sen itse. Harvemmin rakkaus kuitenkaan parantaa siten kuten me ajattelemme, että se sen tekee. Kun aloin seurustella mieheni kanssa, toivoin itsekin parisuhteelta sitä, että se vastaisi […]
Elän ensimmäistä kertaa elämässäni juuri tässä hetkessä, en menneessä tai tulevassa. Olen ollut kiitollinen silloinkin, kun on harmittanut. Ja luulen tietäväni syyn: koska valitsin tämän elämäntilanteen, jossa olen tällä hetkellä. Näimme mieheni kanssa tämän haaveen ja suunnitelman eteen vaivaa, säästimme vuosia rahaa ja teimme töitä (myös sellaista työtä ja sellaisia asioita, jotka eivät varsinaisesti aina […]
Kirjoittelin vuosi sitten siitä, millaiselta rakkaus näyttää maanantaiaamuna. Vähän sekaiseltahan se voi näyttää, kun pyykkikori on täynnä, väsyttää ja vessassakin pitää käydä. Mutta entäpä perjantai-ilta? Työviikko on ohi, viikonloppu on edessä: mahdollisuuksia, juhlaa, kuplivaa romantiikkaa! Ilmassa on odotusta, kutkutusta. No, tässä vaiheessa, kun kilometrejä on takana yhdessä yli kymmenen vuotta, harvemmin enää edes muistaa […]
Myönnän. Olen romantikko. Kun katson elokuvia, katson romanttisia komedioita ja vaikka itse kirjoitan suhteellisen ahdistavia kirjoja, tykkään lukea rakkauskirjoja, joissa on paljon onnellisuutta. Jo lapsesta saakka olen lukenut satukirjoja, joihin olen eläytynyt niin vahvasti, että paluu oikeaan, omaan elämään on ollut joskus työlästä. Lukuharrastus on kuitenkin opettanut tekemään niin, ja se on aika ajoin välttämätön […]
Kaarran auton seurakunnan parkkipaikalle. Nostan tummansinisen käsilaukun apukuskin paikalta, tarkistan, että puhelin on siellä ja nousen autosta, sujautan avaimet laukkuun. Aurinko paistaa kirkkaasti ja siristän silmiä samalla kun suoristan ja asettelen hamettani paremmin. Sitten menen seurakunnan ovesta sisään, kävelen saliin, aina etummaiseen penkkiriviin asti. Kättelen keitä kaikkia paikalle onkaan jo saapunut, juttelen niitä näitä, istahdan […]
Eilen tuli kymmenen vuotta siitä, kun tapasin mieheni. Aloimme seurustella aika nopeasti tapaamisemme jälkeen — tosin seurusteluun liittyi se, että näimme kolme kertaa kahden viikon aikana ennen kuin lähdin puoleksi vuodeksi USA:an vaihto-oppilaaksi. Olin 17-vuotias ja silloinen poikakaverini, nykyinen mieheni, täytti pian kaksikymmentä vuotta. Tuon puolen vuoden vaihto-oppilaana olemisen aikana minulta kysyttiin useaan kertaan, […]
Olen kirjoittanut paljon masennuksesta ja kuolemasta, mutta elämisestä ja elämänhalustakin on sanottavaa. En edes tiedä, miten saisin jäsenneltyä ajatukseni, koska tuntuu, että ne ovat paatosta ja sekavia, toisiinsa sotkeutuneita tunteita. Toivon, että sanoma toivosta ei jäisi koskaan sen jalkoihin, paljonko pahuudesta, traumoista ja vaikeuksista puhutaan. Selviytyminen on mahdollista, vaikka toisaalta kun tapaa ihmisen, joka syö […]
Tämä kirjoitus sai ideansa, kun eräs toimittaja kysyi uuden kirjani luettuaan (toimittajat saavat lukea joskus kirjat ennakkoon lehtijuttuja varten), että miksi Kanssasi en tarvinnut sanoja -kirjassa on niin avoin loppu verrattuna edellisiin kirjoihin. Tämä kysymys ja vastaus eivät päätyneet ko. lehtijuttuun, joka näkee päivänvalon huhtikuussa. Päätinkin vastata siihen täällä ja pohdiskella tätä asiaa hieman laajemmin. […]
