Blogin esirippu avautuu!

Posted by | No Tags | Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Blogin esirippu avautuu!

Tadaa! Nyt mulla on nettisivut ja myös blogi. Ensiksi sanon, että olen onnellinen, tosi onnellinen! Ja toiseksi en sitten ole oikein varma mitä pitäisi sanoa. Tämä blogin avaushan on aina semmoinen homma, että pitäisi kertoa itsestä, blogin tarkoituksesta ja myös saada joku koukku, josta lukijat takertuisivat tekstiin ja koko blogiin paidan liepeistään kiinni. Vähän kuin tv-sarjat, eli ensimmäisen jakson on oltava addiktoiva, muuten homma loppuu ennen kuin se alkaa.

 

Itsestäni voisin kertoa paljonkin, mutta toisaalta tuntuu hölmöltä toistaa ainakaan niitä asioita, joita löytyy ”Kirjailija”-osiosta. Nettisivun osoitteesta on helppo päätellä mun nimi ja naamakin löytyy heti etusivulta 🙂 Blogin tarkoitus on ensisijaisesti kertoilla kirjoittamisesta & kirjailijuudesta, ja voin jo heti kättelyssä kertoa, että muistakin asioista tulen rustailemaan. Tässä vaiheessa en ole vielä varma, että mistä.

 

Yksi asia, jota mietin joulukuussa lenkkeillessäni ja suunnitellessani tämän blogin pitämistä, oli, että kirjoitanko kevyttä vai raskasta asiaa. Suhteeni bloggailuun on aika ongelmallinen — edelleen. Nimittäin, olen aina pitänyt blogeja julkisina päiväkirjoina ja sen takia vältellyt niitä. En jossakin vaiheessa edes lukenut blogeja, ja syy on varmaankin se, että en tainnut haluta myöntää, että muakin kiinnostaa muiden asiat. (Olen siis tosi utealias, muuten en olisi varmaan koskaan osannut kirjoittaa yhtäkään kirjaa. Uteliaisuus nimittäin pakottaa tarkkailemaan ympäristöään ja sitä kautta kiinnostuu ihmisistä, ilmiöistä, sun muusta ja onnistuu haalimaan aikamoisen kasan kirjoitusmateriaalia. Onneksi muuten blogeja ei ollut silloin, kun olin 15-vuotias, siitä olisi tullut pahaa jälkeä… Istuisin varmaan vieläkin terapioimassa itseäni, kun hävettäisi. Itsesuojeluvaisto puuttui silloin ja blogi olisi ollut juurikin se päiväkirja.) Joka tapauksessa välttelin blogeja, kunnes aloin kirjoittaa fitness-huuruissa blogia sponsorini sivuilla jokunen vuosi sitten. Kirjoittelin silloin enimmäkseen treeneistäni ja tuli sitä joskus kirjoiteltua jotakin syvällisempääkin, kuten vaikkapa ulkonäkökeskeisyydestä. Sen jälkeen, kun blogimaailmaan astuin, täytyy myöntää, että kyllähän tässä on tullut vastaan kaikenlaisia hyviä blogeja, jotka ei ole tositeevee-heimeurkitaan-kamaa alkuunkaan.

 

Jotenkin silti tuntuu, että oma blogihistoriani on täynnä semmoista suhteellisen pinnallista tai teknistä ”tässä on mun tän päivän habatreeni”-settiä. Arkielämässä mä taas tykkään teologiasta ja filosofiasta, ja noilla aloilla harvoin askarrellaan pinnallisten juttujen kanssa (meinasin kirjoittaa ”pinnallisten ja rentouttavien juttujen kanssa”, mutta muutin mieleni, koska kyllä raskas voi olla rentouttavaa, tai ainakin ihanaa). En tiedä, ehkä se selviää seuraavien viikkojen aikana mitä kirjoitan. Jos kirjojani, novellejani ja nykyisiä ei-julkaistuja tekstejäni on uskominen, en kirjoita mitään kevyttä ja iloista (terkkuja kirjoittajalinjan luokkakavereilleni, jotka lukevat tekstejäni joka viikko. Minuun liitettävä lausahdus koulussa on: ”ahdistus on aina hyvästä”). Toisaalta taas voisihan sitä vähän armahtaa lukijoita ja kirjoittaa jotakin iloista.

 

Voisikohan tämä olla se koukku? ”Tule ja ota selvää mistä Saarela kirjoittaa blogissaan!”

 

Lupaan ainakin käsitellä sitä, miksi mun pian ilmestyvä romaani ei ilmestynytkään silloin lokakuussa 2012, kun sen piti ilmestyä. Se vedettiin markkinoilta pois, eikä sitä sitten painettukaan. Lupaan käsitellä myös kirjan kirjoittamista, sitä minkälainen kummallinen prosessi se Saarelan kotisohvalta katsottuna on. Voin avata vähän sitä, miltä tuntuu vihata omaa kirjaansa, joka on siis julkaistu, eli en puhu mistään mönkään menneestä kirjasta, jota kukaan kustantamo ei koskaan hyväksynyt (en mä sitä joka päivä vihaa). Okei, kyllä mä kirjoitan jotakin vähemmän raflaavaakin, kuten vaikka… No, en keksi nyt tähän hätään mitään, mutta varmasti sellaista tulee. Toiveitakin saa ilomielin esittää 🙂

 

Vielä lopuksi: uusi kirja (Nimeä minut uudelleen) siis ilmestyy 31.1. ja tarkka aika julkkareille on klo 18. Julkkarit on Winter Revolution -tapahtumassa Vaajakoskella ja mua haastattelee Kikka Hardy (hulvaton veikkonen ja mahtava ystävä, tosi neutraali ja objektiivinen haastattelija siis). Seurailkaa Facebook-sivuja aiheen tiimoilta ja tervetuloa paikan päälle!

 

<3: Sara


No Comments

Comments are closed.