Kun sanat tuntuvat laihoilta – Julkkarit ja NMU:n vastaanotto

Posted by | · · · | Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Kun sanat tuntuvat laihoilta – Julkkarit ja NMU:n vastaanotto

Nyt keitän kahvit ja sitten istun alas. (Oikeasti.)

***

Noin. Mistähän sitä aloittaisi, kun on niin paljon kerrottavaa ja silti ei ole oikein varma, että mitä pitäisi/haluaisi/kannattaisi/olisi hyvä kertoa. No, mennään suoraan asiaan ja kerrotaan lauantaista: Nimeä minut uudelleen julkaistiin virallisesti ja onnellisesti viime lauantaina Vaajakoskella. Tilaisuus oli osa erästä suurempaa nuoren mielisille suunnattua tapahtumaa (Winter Revolutionia), jonka Suomen Baptistikirkko järjesti. Päivän aikana oli useita tilaisuuksia, joissa oli musiikkia, pidempiä ja lyhyempiä puheita ja oli yksi paneelikeskustelukin. Minun kirjani julkaistiin klo 18 alkaneessa tilaisuudessa. Jere Valkonen lauloi ja soitti (on sitten lahjakas tapaus!) muutaman biisin ja sen jälkeen Kirsi-Mari Hardy haastatteli minua. Jostakin syystä jännitti. Siis todella jän-nit-ti! Puhaltelin ja puuskutin kuin kyykkytangon alla treeneissä, kun yritin saada itseäni rentoutumaan. Mikähän siinä on, kun joskus vieläkin tulee tuollaisia jännityskohtauksia, vaikka olen ”harrastanut” tätä yleisön edessä puhumista jo monet vuodet. Kun olin ala-asteella, en jännittänyt koskaan mitään. Rakastin esitelmien pitämistä yli kaiken, samoin laulaminen ja soittaminen yleisön edessä ei tuntunut oikein missään. Jos nyt pitäisi soittaa viulua julkisesti, siitä ei tulisi oikein mitään. Syksyllä itse asiassa soitin pari kertaa yleisölle, ja ei mennyt kovin kummoisesti. Kieletkin oli jo niin vanhat ja kuluneet, että niiden kunto ei ainakaan parantanut esitystä.

 

IMG_2131

 

Kirsi-Mari kyseli aika monia sellaisia kysymyksiä, joita toimittajat ovat kyselleet lehtihaastatteluissa. Sen puolesta haastattelu oli suhteellisen iisi; kysymyksiin vastaaminen oli helppoa ja tärkeät asiat tuli sanottua. Vaikeinta taisi olla kasata itsensä, kun tunteet yhtäkkiä otti vallan ja aloin itkeä. Melkein kunnon itkukohtaus tuli, mutta sain pidettyä sen muutamissa kyyneleissä. Puhuminen oli toki lopetettava hetkeksi (se tuntui monelta minuutilta), ja yritettävä saada itsensä siihen tilaan, jossa kykenee puhumaan. Jos nyt joku miettii, että miksi pillahdin itkuun, niin kyse oli siis siitä, kun Kirsi-Mari taisi kysyä jotakin siitä mitä ajattelen, että lukijat saavat kirjani lukemisesta. Tai sitten jotakin kirjan aiheeseen liittyvää (en kunnolla enää muista). Kerroin miksi kirjoitin kyseisen kirjan ja onhan se tunteellista. En kirjoittaisi kirjaa mistä tahansa aiheesta, vaan omalla kohdallani ainoastaan todella tärkeät aiheet saavat kirjoittamaan kokonaisen kirjan. Seksuaalinen hyväksikäyttö on raskas, vaikea ja todella tunteita herättävä aihe. Kun mietin kaikkia niitä keskusteluja, joita olen vuosien varrella aiheesta käynyt, se herkistää heti.

 

Vaikka kirja on ollut ulkona vasta muutaman päivän, olen saanut jo viestejä ja sähköposteja lukijoilta, ja joidenkin viestien lukeminen saa itkemään (pyyhin nytkin kyyneleitä, luin juuri yhden viestin). Jotakin tärkeää on tullut tehtyä. Onneksi. Viimeiset kuukaudet ovat olleet tosi kiireisiä kirjan viimeistelyjen ja markkinoinnin vuoksi, enkä ole tainnut ehtiä pysähtymään ja miettimään mitä kirjan olemassaolo merkitsee — siis nimenomaan tämän kirjan olemassaolo. Kirjoittaessani toki mietin asiaa useinkin, mutta näin hektisissä tunnelmissa se on jäänyt vähemmälle. Nyt olen kuitenkin pysähtynyt ja miettinyt. Ja kuunnellut sekä lukenut lukijoiden viestejä. Se vetää hiljaiseksi ja kaikki sanat tuntuvat laihoilta.

 

Juttelin viime syksynä kirjoittamisen opettajani, Tero Hannulan, kanssa kirjani taustoista ja niistä syistä, joiden vuoksi kirjoitin tämän kirjan. Tarkoitus oli Teron kanssa silloin lähinnä miettiä, että miten vastaan julkisuudessa erilaisiin kysymyksiin (juu, teen tällaista preppaustyötä ennen julkkareita, jotta osaan olla fiksu 😉 ). Siinä jutellessa törmäsimme Teron kanssa tosi fiksuun oivallukseen ja lauseeseen (Tero oli se, joka osasi pukea asian sanoiksi): tämä kirja on sellainen, jonka olisin itse halunnut lukea, kun olin teini. Tuon asian sanoin julkkareissa — ja aloin itkeä. Kun vaeltelin teininä kirjastossa ja etsin kirjoja tästä aiheesta, vastaani ei tullut yhtäkään. Olisi niitä varmaan silloin ollut olemassa ehkä yksi tai kaksi, mutta minä en löytänyt niitä. Olisin halunnut löytää, lukea ja tietää, että on joku muukin kuin minä. Joten toivottavasti tämä kirja on jollekulle samanlainen kirja, jollaista minä kaipailin silloin aikoinaan. Minun tämä tarina ei ole, mutta se voisi olla. Se voisi olla monen muunkin tarina. Ja vaikka se ei ole kenenkään tarina, se on samaan aikaan monen ihmisen tarina. Sellaista kaunokirjallisuus on ja siksi rakastan sitä. Kaunokirjallisuus on totta ja tarua samaan aikaan. Se on rinnallakulkija, pakomatka, ystävä, maailma, jonne sukeltaa.

 

IMG_2125

 

Takaisin julkkareihin. Haastattelu meni siis hyvin ja sen jälkeen Jere lauloi pari biisiä ja sitten Sauli Rajala puhui. Tilaisuuden jälkeen ihmiset tulivat ostamaan kirjaa ja juttelemaan. Oli tosi kiva tavata uusia ihmisiä, ja jotkut olivat tulleet ihan vain kirjani vuoksi paikalle! Vau. Se lämmitti mieltä PALJON. Tapahtuma kesti jonnekin klo 21 asti, mutta jäin vielä juttelemaan ihmisten kanssa. Kotimatka kesti yli kolme tuntia ja me oltiin kotona vasta kolmen aikaan yöllä. Väsy oli silloin, sunnuntaina ja eilen. Ehkä hitusen vielä tänäänkin. Viime viikon univajesaldo (viime viikko oli aika hässäkkää) on painanut päälle aika paljon, mutta se on melkein selätetty. Viime päivät olen hoitanut kirja-asioita, eli vähän myyntiä, haastattelujuttuja ja muuta vastaavaa. Sunnuntaina työstin apurahahakemusta ja siinä hurahtikin monta tuntia. Tänään oli parin lehden haastattelut. Kuulette sitten, kun niiden ilmestyminen lähestyy 😉 Perjantainakin olin haastateltavana.

 

IMG_2135

 

Kuten olen Facebook-sivuillani hehkuttanut, sain viime viikolla uskomattoman hyvät arvostelut Matti Kankaanniemeltä Ristin Voitossa (nro 5, 29.1.2015). Huh. En todellakaan olisi uskonut, että joku voisi kirjoittaa noin minun kirjastani. Jotakin siellä sydämen kohdalla liikahti kovasti ja taisinpa pari tanssi/hyppyaskeltakin ottaa. Loppupäivän olin aika hyperaktiivinen ja oli pakko lähteä kotoa pois kyläilemään. Minusta oli viime viikon Ristin Voitossa myös henkilöhaastattelu, samoin Jurvan Sanomissa. Toissa viikolla olin Kurikka-lehdessä. Kirja on saanut siis huomiota! 🙂

 

961542_10152749104043195_1812186782_n

 

Vielä lopuksi: kiertelen kevään aikana erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Lähiaikoina olen mm. 22.2. Lapualla Flame-illassa hellareilla ja 7.3. Keuruun hellareiden nuortenillassa puhumassa. Tiedottelen, kun muut vierailut varmistuu. 13.-15.2. olen SBK:n naistenleirillä Isojoella ja puhun lauantaina. Otan sinne kirjoja mukaan, joten siellä on myös mahdollista hankkia uusi kirja. Lisää infoa leiristä täällä: http://www.baptisti.fi/sbk/ei-kategoriaa/puolinainen-naisten-talvileiri-13-15-2-2015.html

 

<3: Sara


No Comments

Comments are closed.