Katsoin elokuvan ja ärsytti

Posted by | · · | Uncategorized | Kommentit pois päältä artikkelissa Katsoin elokuvan ja ärsytti

Tänään on uudenvuodenaatto. Pitäisi katsoa taakse, laskea yhteen kaikki muistot ja tehdä lupauksia uudesta. Mutta luulen, että lopulta ketään ei kiinnosta katsella kymmeniä muistokuvia menneestä vuodestani tai lukea kahta A4:sta parhaista -15 hetkistäni. Siksipä kirjoitankin jostakin muusta.

 

Kirjat eivät ole minulle aina keino rentoutua – enää. Se on tavallaan surullista ja samoin sekin, kun huomaa, että aina ei jaksa lukea. Elokuvien katsominen sen sijaan on, ja mitä hömpämpi elokuva sen parempi. Luulen, että asia on näin, koska elokuviin minulla on täysin erilainen suhde. Ne eivät ole intohimoni, niihin ei liity minkäänlaista kunnianhimoa ja suhtaudun niihin lähtökohtaisesti asiana, joka ei varsinaisesti kehitä (anteeksi, tämä oli kamalasti sanottu, enkä tarkoita, että elokuvat eivät olisi taidetta tai ne olisivat typeryyttä). Olen saanut kuulla saarnoja suhtautumisestani elokuviin. Miksi en katsoisi leffoja, jotka ovat hienoja, palkittuja, ylistettyjä, taiteellisia, syvällisiä, opettavaisia, sivistäviä jne.?

 

Siksi koska elämässä pitää olla jotakin turhaa. Ja minä olen valinnut elintärkeäksi turhaksi elokuvat. Katson useimmiten romanttisia komedioita ja kuninkaallisista kertovia äklötysrakkaustarinoita. Katson siis aivan erilaisia elokuvia verrattuna siihen, minkälaisia kirjoja luen tai kirjoitan.

 

IMG_5570

 

Olen analysoinut paljonkin tätä elokuvamakuani. Valitsen elokuviksi hömppää, koska ne ovat kevyitä ja niissä on onnellisuutta. Draamat jätän katsomatta, koska olen oppinut, että niissä on usein paljon ahdistusta. Imen elokuvien tunnetilat itseeni, enkä jaksa sitä, että vielä seuraavana tai sitä seuraavana päivänä vellon elokuvan tunnelmissa. Luen kirjoja, joissa käsitellään itsemurhaa, väkivaltaa ja muuta, mutta kirjojen maailmassa kaikki on helpompaa, koska visuaalisen puolen luo itse. Elokuvassa sen sijaan tarjoillaan jonkun toisen luoma maailma kuvineen kaikkineen, eikä tilaa jää oikeastaan muulle kuin vastaanottamiselle. Visuaalisena ihmisenä nuo kuvat jäävät mieleeni pitkiksi ajoiksi. Kuvittelen muutenkin kaiken kuvina ja tarkkailen uteliaana kaikkea. Ehkä siksi elokuvien kuvat ovat joskus liikaa. Tiedän, että maailma on paha, en tarvitse elokuvia sen kertomiseen, ja kuten jo sanoin: elokuvat ovat itselleni valittu keino rentoutua.

 

Nyt lomalla on siis katsottu aika paljon elokuvia. Tunteet edellä on menty jälleen. Mutta nyt olen havahtunut siihen, että minua ärsyttää. Suunnattomasti. Minua ärsyttää näemmä kaksi asiaa, ja siis oikeasti ärsyttää: epäoikeudenmukaisuus ja tyhmyys. Katsoimme elokuvan The Elf ja ärsytti koko ajan (tyhmyys). Titanicia katsoessa ärsytti aika monikin asia (epäoikeudenmukaisuus). Mm. se, kuinka rikkaat rellestivät ja heidät laitettiin pelastusveneisiinkin ensimmäisenä sillä aikaa, kun köyhät olivat lukkojen takana pohjakerroksissa, joihin vettä tulvi. Äiti luki iltasatua lapsille ja odotti kuolemaa, kun rikkaat tappelivat pelastuksestaan. Eilen katsoimme Cinderellan (ei animaatiota, vaan sen, missä on oikeat näyttelijät) ja huomasin jälleen ärsyyntyväni suunnattomasti pahasta äitipuolesta ja siskoista. Välillä naurattaa, kun suhtaudun asioihin niin vakavasti. Välillä itkettääkin, koska…no, kun suhtautuu kaikkeen tunteella, onhan se raskasta.

 

IMG_5787

Mun uudenvuoden selfie 😉

 

Välillä sitä havahtuu ajatukseen, että ei saisi olla näin tunteellinen. Mitä sitä nyt ärsyyntymään jostakin elokuvasta. Mutta toisaalta olen onnellinen, että voin suhtautua kaikkeen niin vakavasti, aidosti ja…no, impulsiivisesti (olenko siitä tosiaan muka niin onnellinen, haha). Tunteellisuus – se kuinka tunne vain tulee lupaa kysymättä, ottaa mukaansa villiin tanssiin äkkiä ja vimmaisesti, saa pään pyörälle – sillä on paljon annettavaa. Kun rakastaa, oikeasti rakastaa. Kun täytyy tehdä jotakin, silloin tehdään. Se on voima tehdä paljon hyvää, vaikka toki se voi olla ansakin. Mutta kyllä: se on voima, jolla voi tehdä paljon, paljon hyvää.

 

Hyvää ja rehellistä uutta vuotta 2016!

 

<3: Sara


No Comments

Comments are closed.